Jeremy Vuolo: Rotuaarilta Manhattanille

(27.1.2012)

To all of the AC Oulu supporters, players, staff, and Sinitähdet, I want to express my deep gratitude for welcoming me as a member of the AC Oulu family. I loved my time in Oulu and leave with only fond memories. I am specifically grateful to, and would like to thank, Juha Malinen and Mika Nurmela for giving me the opportunity to wear the AC Oulu colors. I am excited to continue my career in New York but will certainly miss all of you in Oulu. I wish AC Oulu the best in the future and will be watching the team closely. Again, thank you and God bless.

Jeremy Vuolo

Suomennos:

Haluan ilmaista syvän kiitollisuuteni kaikille AC Oulun kannattajille, pelaajille, taustoille ja Sinitähdille, jotka toivotitte minut tervetulleeksi AC Oulun perheeseen. Rakastin aikaani Oulussa ja minulle jäi pelkästään hyviä muistoja. Olen erityisesti kiitollinen Juha Maliselle ja Mika Nurmelalle, jotka antoivat minulle mahdollisuuden pukeutua AC Oulun paitaan. Olen innostunut urani jatkosta New Yorkissa mutta tulen varmasti kaipaamaan teitä kaikki Oulussa. Toivon AC Oululle kaikkea hyvää tulevaisuuteen ja tulen seuraamaan joukkuetta tarkasti. Kiitos vielä kerran ja Jumalan siunausta.

Jeremy Vuolo

Jeremy kiittämässä kannattajia syyskuussa 2011 pelatussa OPS-derbyssä (Kuva: Tapani Pikkarainen)

Juho Meriläinen: Seitsemän vuotta pikakelauksella

(4.1.2012)

Alkava kausi 2012 on minulle pelaajana AC Oulussa jo kahdeksas perättäinen. Muistan elävästi ensimmäiset harjoitukset Ouluhallissa. Olin 16-vuotias poika, joka oli tahkonnut pääasiassa junnupelejä. AC Oulun pelejä olin seurannut jo muutaman vuoden, oikeastaan heti seuran perustamisesta alkaen ja olikin hieman ihmeellistä olla yhtäkkiä yksi pelaajista.

Hyppääminen miesten harjoituksiin ja peleihin ei ollut mikään läpihuutojuttu; täytyi opetella kestämään kovempaa harjoittelua, tempoa ja vaatimustasoa. Harjoituksia oli kahdesti päivässä, lukio oli juuri alkanut ja matkustaminen sujui oululaisittain "kätevästi" linja-autolla, toki vanhempien auttaessa. Fyysinen ja henkinen kestävyys olivat kovilla, mutta Siperia opetti.

Kuluneiden seitsemän vuoden aikana olen saanut pelata mahtavien kanssapelaajien kanssa, joista monista on tullut hyviä ystäviä vaikka tiet AC Oulun kohdalla ovat eronneet. Myöskään erikoisilta hankinnoilta, turisteilta ja mitä erikoisimmilta persoonilta ei ole vältytty ja hyvä niin. Hauskaa on piisannut ja jos nauru pidentää ikää, niin kyllä tässä vielä pelivuosia on jäljellä.

Parhaimpina muistoina menneistä vuosista mieleen ovat jääneet molemmat liiganousut, varsinkin vuoden 2009 nousu. Yksittäisiä muistoja pelireissuihin, harjoituksiin ja saunailtoihin liittyy valtava määrä, joista voisi kirjoitella vaikka viikon, mutta pidetään joku roti tässä hommassa. Pettymyksiltä ei olla myöskään vältytty, kun liigasta pelaamalla ja kabinetissa tippumiset muistuttavat olemassa olostaan. Olen kuitenkin aina ollut sitä mieltä, että koitan vaikuttaa huomiseen, koska eiliseen en voi.

Vuosien varrella, etenkin muutaman viimeisen vuoden aikana, Oulussa ja ympäristössä on alettu ymmärtämään juniorikasvatuksen merkitys. Suuri kiitos kuuluu junioriseuroille ja siellä mittaamattoman arvokasta työtä tekeville työntekijöille ja vapaaehtoisille. On ollut sanoinkuvaamattoman hienoa nähdä uusien nuorten pelaajien esiinmarssi kannattajakatsomosta pelikentälle. Tämän hetken AC Oulun on vahva sekoitus oululaista osaamista, niin kokeneiden ja nuorten pelaajien osalta, kuin valmennuksen ja taustojenkin puolesta. Uskon, että juuri tätä ihmiset haluavat nähdä; pelaajia rajakylästä, heinäpäästä, haukiputaalta. Juuri sieltä mistä omia muistoja on kertynyt. Näihin pelaajiin on helppoa samaistua ja heitä haluaa tukea. Ulkopaikkakuntalaiset ja ulkomaalaiset ovat vahvistuksia ja se tietysti ymmärretään.

Aloitin työt seuran toimistolla heinäkuussa 2011. Olin jo aikaisemmin osallistunut talkoisiin auttamalla kaikilla mahdollisilla tavoilla seuraa erinäisissä askareissa, kuten kausikorttien ja mainosten toteuttamisessa. Nyt takana on puolisen vuotta hommia ja niitä on todellakin riittänyt. Tunteja ei kannata paljon laskea, kun pyöreitä päiviä tulee tehtyä. Onneksi elämässä on paljon muutakin.

Olen tuonut hetken hukassa olleen fanituotemyynnin takaisin uusien ja vanhojen tuotteiden myötä, suunnitellut ja toteuttanut mainoksia, käyntikortteja, esitteitä, kausikortteja jne., ollut mukana suunnittelemassa uusia verkkosivuja sekä -kauppaa, tehnyt yhteistyösopimuksia, ollut vahvasti mukana ACIAA-lehdessä, kannellut apuna laitamainoksia ja varusteita, järjestellyt AC Ballroom-tapahtumaa ja jalkapallokauden päättäjäisiä, kerännyt ja koonnut rekistereitä, kirjoitellut uutisia ja lehdistötiedotteita. Olen tällä hetkellä vastuussa myös laskutuksesta sekä kausikorttien tekemisestä ja toimittamisesta ja ylipäätänsä sähköisestä lipunmyynnistä. Tärkeää on kuitenkin mainita, että en ole tehnyt mitään yksin, vaan AC Oulun ympärillä pyörii suuri määrä erittäin hienoja, suurilla sydämmillä varustettuja ihmisiä.

Tiedän, että AC Oulussa on tehty aina asioita suurella sydämmellä, mutta hankaluuksia on silti kohdattu. Väitän kuitenkin, että tällä hetkellä tekemisen taso on korkeammalla kuin koskaan. Toivottavasti se riittää vielä pitkälle. Äffän sydän on laivaston sininen nyt, aina ja ikuisesti. Nii se vaa on. Tunne, jonka tietää.

Kiitos,

Juho "Äffä" Meriläinen