(10.08.2009)

Aloitin varusmiespalvelukseni Kajaanissa 13. heinäkuuta. Palvelen kolmannessa jääkärikomppaniassa ja se on selvää, että puolella vuodella mennään eli takaisin siviiliin päästään sitten tammikuussa.

Täällä Kajaanissa olemme samassa komppaniassa Tommi Siekkisen kanssa ja tuvatkin ovat aivan vastapäätä. Lisäksi samassa komppaniassa ovat myös KPV:n Aleksi Paavolainen ja Johannes Wentin sekä jokunen kaveri GBK:sta. Tommin kanssa nähdään tietenkin ihan päivittäin.

Ensimmäinen viikko silloin heinäkuussa oli hankala, kun ei päästy vielä kunnolla treenaamaan, mutta sen jälkeen kaikki on sujunut todella mukavasti. Armeijassahan ei nykyään ole enää edes aamulenkkejä. Sauvakävelyitä piti tulla tilalle, mutta ainakaan vielä ei ollut niitäkään. Yksi marssi olisi ollut toissa viikonloppuna, mutta meiltä se jäi Tommin kanssa väliin, kun pääsimme jo perjantai-iltana lomille lauantaina olleen JIPPO-pelin ansiosta. Muutenkin meidän päällikkö on aika rento, joten olemme päässeet hyvin peli- ja harjoitusvapaille.

Harjoittelemme täällä AC Kajaanin mukana ja nyt on alkaneet myös prikaatin joukkueharjoitukset. Treenien taso on tietenkin hieman vaihdellut ja ero on selkeä AC Oulun harjoituksiin, mutta hieno homma, että pääsemme harjoittelemaan, jotta kunto pysyy varmasti hyvin yllä tämän armeija-ajan.

Tähän mennessä päivärytmi on ollut sellainen ,että herätys on kuudelta tai vähän vaille. Sen jälkeen seiskalta on aamupala ja sitten alkavat palvelushommat. Toistaiseksi on ollut aika paljon oppitunteja ja ampumaharjoituksia. Toisella viikolla alkoivat myös liikuntatunnit. Päivällinen on sitten klo 17, mutta joskus olemme päässet aikaisemminkin, jos on ollut meno AC Kajaanin harjoituksiin. Eli illalla käydään treenaamassa joukkueen kanssa ja treenejä on suurin piirtein neljä kertaa viikossa.

Viime viikolla lähdimme keskiviikkona aamupäivällä Paavolaisen kyydillä kohti Kokkolan peliä ja sitten pelin jälkeen tulimme suoraan takaisin.

Sarjakausihan on nyt ylittänyt puolivälin ja jos omalta kohdaltani mietin, niin alkukauteen olen tyytyväinen, mutta sitten intin lähestyessä tuli jostain syystä pari huonompaa peliä. Nyt tämä armeija tietenkin vähän sekoittaa kuvioita ja peliaikakin on vähentynyt. Viime vuonna Jussi Äijälällä oli sama tilanne, että intin aikana peliaika väheni, mutta ei auta kuin tehdä hommia ja toivoa, että peliaikaa tulee taas lisää.

Minähän pelaan nyt toista kautta laitapakkina. Aikaisemmin olen junnuista asti pelannut joko hyökkääjänä tai keskikentällä, joten en varmaan ihan täysin ole vieläkään puolustajan tontille sopeutunut. Hyökkäyspään ajoitukset ovat varmaan vahvuuteni siinä roolissa, mutta kyllä puolustustyöskentelyssä on vielä paljon tekemistä. Tuntuu kuitenkin, että talven aikana kehityin jälleen selkeästi, joten siinä mielessä voi positiivisella mielellä jatkaa hommia.

Myöskään joukkueen pelin suhteen ei ole huolta, kun pistetään vaan paikoista pallot sisään!

Futisterveisin,

Niko Heiskanen
AC Oulu
3. Jääkärikomppania/Kainuun Prikaati